Rotuinfo

Dalmatiankoirien alkuperä on edelleen arvailujen varassa. Vanhat egyptiläiset faaraoiden hautakammioiden kuvitukset, kuten myös kuvitukset 16. ja 18. vuosisadoilta antavat olettaa, että dalmatiankoirarotu olisi parituhatta vuotta vanha. Rodun alkuperämaaksi oletetaan Välimeren alue ja erityisesti nykyisen Kroatian tasavallan alueella sijaitseva Dalmatia. Englantilainen Vero Shaw teki vuonna 1882 ensimmäisen rotumääritelmän, joka sitten oli pohjana vuonna 1890 laaditulle ensimmäiselle viralliselle rotumääritelmälle.

Rodun käyttötarkoitus oli olla vaunu- ja vahtikoira. Aateliset käyttivät dalmatiankoiria lisäämään arvokkuuttaan ja loistoaan. Dalmatialaisen tehtävä oli juosta matkaseurueen vaunujen alla tai vierellä sekä varoittaa seuruetta maankiertäjistä että vahtia isäntien omaisuutta pysähdysten aikana. Näin rodusta kehittyi kestävä ja nopea juoksija.

Nykyinen käyttötarkoitus on olla puhtaasti seurakoira. Vaikka dalmatiankoira on FCI:n luokituksessa ryhmässä 6 eli ajavat koirat, on se seurakoira vailla metsästysominaisuuksia. Sen sijaan useimmilla dalmatialaisilla on vielä jäljellä kyky vahtia, tosin rodulle ominaista on kyllä ilmoittaa haukullaan tulijoista mutta ottaa sitten vieraatkin vastaan ystävällisesti.

Ulkomuodoltaan dalmatiankoira on keskikokoinen, liioittelematon ja terve rakenteeltaan. Huomiota herättävin ominaisuus on sen pilkullisuus. Dalmatiankoira on selvästi pilkuttunut, voimakas ja lihaksikas koira. Pitkänmatkanjuoksijaksi jalostettuna rotuna dalmatiankoiran on kyettävä juoksemaan pitkiä matkoja huomattavalla nopeudella. Koko vaihtelee 54 cm - 61 cm ja paino n. 24 - 35 kg, sukupuolileiman tulee olla selvä. Dalmatiankoiralla on lyhyt, kiiltävä ja kova karva. Pohjaväriltään dalmatialaiset ovat puhtaan valkoisia, mustapilkkuisella dalmatiankoiralla on syvän mustat pilkut ja ruskeapilkkuisella koiralla maksanruskeat. Pilkkujen tulee olla mahdollisimman tasaisesti jakautuneet.

Luonteeltaan dalmatialaiset ovat ystävällisiä, vilkkaita ja eloisia koiria. Niiden luonteeseen ei kuulu aggressiivisuus, arkuus eikä hermostuneisuus. Myös pidättyvästi ystävällinen luonne on sallittu. Näiden ominaisuuksien vuoksi dalmatiankoira on seurakoirana vertaansa vaille omistajalle, joka on valmis antamaan sille liikuntaa ja toimintaa.

Dalmatiankoirien terveys on yleensä hyvä. Sopusuhtaisen ja liioittelemattoman rakenteensa vuoksi niillä on harvoin rakenteellisia sairauksia. Rodun ongelmia ovat perinnöllinen kuurous, uraattikiteet ja taipumus atopiaan ja allergioihin. Myös lonkkavian lievät asteet ovat yleistyneet. Dalmatiankoira on tavallisesti pitkäikäinen.

Dalmatiankoira on helppohoitoinen, sen lyhyeen karvaan ei jää lika kiinni, joten pienet liat lähtevät yleensä itsestään. Perushoitoon kuuluu turkin sukiminen kumisualla säännöllisesti, sillä dalmatialaisella ei ole erityistä karvanlähtöaikaa, vaan karvaa lähtee vähän mutta jatkuvasti. Tarvittaessa koiran voi pestä miedolla koiranshampoolla. Perushoitoon kuuluvat tietysti myös kynsien leikkuut, korvien ja hampaiden puhdistus, madotukset, rokotukset jne.

Dalmatiankoira oppii helposti uusia asioita ja siksi sen kanssa voi harrastaa melkein mitä tahansa. Kuitenkin täytyy muistaa, että älykkyydestään huolimatta tai ehkä juuri siitä johtuen, dalmatiankoira ei ole niin palveluhalukas kuin esim. palveluskoirarodut, vaikka niillä on oikeus kilpailla palveluskoirakokeissa 1.1.2008 lähtien. Kannustavalla ja kärsivällisellä koulutuksella siitä saa toimivan ja yhteistyöhaluisen harrastuskoiran. Koiranäyttelyt ovat perinteisesti olleet dalmatiankoiraihmisten suosima harrastus ja siksi rotu on ollut näyttelyssä yleensä hyvin edustettuna. Dalmatiankoirien kanssa harrastetaan myös tottelevaisuuskoulutusta, agilityä ja pelastuskoiratoimintaa. Vedätys on suosittu talviurheilulaji, dalmatialainen sopii hyvin vetokoiraksi ja aikuinen dalmatialainen nauttii kevyehkön taakan vetämisestä.

Dalmatiankoirayhdistys Dalmatiankoirat - Dalmatinerna ry perustettiin vuonna 1971 ja tällä hetkellä jäseniä on noin 550. Yhdistys julkaisee DAL-jäsenlehteä neljä kertaa vuodessa, tulosjulkaisua sekä ABC-DAL opasvihkosta. Yhdistys ylläpitää omia kotisivujaan internetissä, http://www.findal.net/. Yhdistyksen toiminta on vireää ja vilkasta maanlaajuisesti. Yhdistys järjestää vuosittain erikoisnäyttelyn, epävirallisia pentunäyttelyitä, Open Show:n, dalmatiankoirien oman agilityn SM- ja TOKO-kilpailun, match showta, paikallista toimintaa useilla eri paikkakunnilla, kesäleirin jne. Eli toimintaa on lähes jokaiseen makuun. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jäsensihteerin (jasensihteeri@findal.net) tai yhdistyksen www-sivujen kautta. Jotkut kasvattajat liittävät pennunostajan ensimmäiseksi vuodeksi yhdistyksen jäseneksi.

Yhdistyksen pentuvälitys välittää yhdistyksen jäsenten kasvattamia pentuja. Pentuvälitys toimii maanlaajuisesti. Pentuvälityksessä olevat pentueet löytyvät myös yhdistyksen www-sivuilta. Dalmatiankoiran pentuja rekisteröidään vuosittain noin kolmesataa.